Ikkunoiden vaihto on ympäristöteko

Pihlalla on tehty viime vuosina paljon kehitystyötä energiatehokkuuden ja ympäristöasioiden huomioimiseksi.

Ikkunoiden energiatehokkuus on parantunut merkittävästi ja laadukkaasti asennetuilla energiatehokkailla ikkunoilla onkin mahdollista saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä sekä omakoti- että taloyhtiöasumisessa. Esimerkkinä Lauri Stenholm Pihlalta käyttää 4-lasista Pihla Termo -matalaenergiaikkunaa, joka on lähes 50 prosenttia energiatehokkaampi kuin yleisimmin käytetty, 1,0 U-arvon täyttävä, 3-lasinen ikkuna.

– Vanhoihin alkuperäiskunnossa oleviin ikkunoihin verrattuna ero on parhaimmillaan jopa 80 prosenttia. Säästöä voi kertyä jopa yli 3000 euroa kymmenessä vuodessa, vanhemmissa taloissa säästö voi olla vieläkin enemmän, Stenholm toteaa. 

Ikkunaremontti vähentää päästöjä jopa 25 % 

Stenholmin mukaan riippuen kodin lämmitysmuodosta, omakotitalossa hiilijalanjälkeä ja lämmitysenergian päästöjä voidaan vähentää ikkunaremontilla jopa 25 prosenttia. Tämä on määrältään 750–1300 kg hiilidioksidia vuodessa.

Stenholmin esimerkki on 140 m² sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa energiakulutus on 19 000 kWh ennen ikkunaremonttia.  Säästetty hiilijalanjälki vastaa kymmenessä vuodessa n. 50 000 km autolla ajamista – ja öljylämmitteisen talon osalta jopa 85 000 km matkaa.*

Huonot ikkunat tulevat kalliiksi monella tapaa

Yhden ikkunan elinkaari on noin 30–40 vuotta. Tämän hetkiset energiatehokkuusmääräykset vaativat, että ikkunan lämmöneristävyys- eli U-arvo tulee olla 1.0 W/m²K tai sen alle. Vanhoissa rakennuksissa ikkunat ovatkin lämmöneristykseltään huomattavasti heikompia. 

– Ikkunoiden kuntoa ja lämmöneristävyyttä kannattaa tarkastella säännöllisesti esimerkiksi taloyhtiön vuosisuunnitelman yhteydessä, Stenholm vinkkaa. 

Merkkejä ikkunan energiatehottomuudesta ovat esimerkiksi kaasupurkaumat ikkunoiden välissä, vetoisuus, huurteen ja jään muodostuminen ikkunaan.

Energia-avustus kannustaa myös ikkunaremontteihin

Stenholm uskoo, että asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vuosille 2020 – 2022 myöntämät 100 miljoonan euron energia-avustukset madaltavat kynnystä parantaa oman kodin energiatehokkuutta ja pienentää sitä kautta omaa hiilijalanjälkeä. Energia-avustuksia myönnetään omakotitalojen ja taloyhtiöiden energiaremonteille, joihin voi osana sisältyä myös ikkunoiden ja ovien uusiminen.

– Kotimaisena ikkunavalmistajana Pihla haluaa kannustaaa suomalaisia huomioimaan uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuuden, jolla on asumisviihtyvyyden ja taloudellisten säästöjen lisäksi vaikutusta myös ympäristöön. Energiatehokkuutta lisäävä ikkunaremontti onkin siksi myös ympäristöteko, Stenholm linjaa.

Lue lisää, mitä kaikkea teemme pienentääksemme tuotteidemme hiilijalanjälkeä niiden koko elinkaaren ajalta »

*Esimerkkilaskelma on toteutettu yhteistyössä ilmastosuunnitteluun ja ilmastosertifiointiin erikoistuneen kotimaisen startup-yritys Aritzon Oy:n kanssa. (planetlovestrees.com)

Paljonko kotisi hiilijalanjälki pienentyisi Pihla-ikkunoilla?

Näistä asioista ikkunoiden energiatehokkuus muodostuu:

U-arvo

Ikkunoiden energiatehokkuus ilmenee ikkunan U-arvosta. U-arvo 1,0 on ikkunoissa perustaso. Lämmöneristys paranee, mitä pienempi U-arvo on esim. 0,6.

Ilmanpitävyys

Ilmanpitävyyteen vaikuttaa ikkunan eri osien väliset liitokset, ja avattavien ikkunoiden tiivisteet, sekä sisäpuitteen ja karmin välinen tiiviste. Ikkunan vuoto lisää lämpöhäviöitä.

G-arvo, eli auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin

G-arvo on suhdeluku, joka kertoo kuinka suuri osa ikkunan ulkopintaan tulleesta auringonsäteilystä pääsee ikkunan läpi lämmittämään huonetilaa.

Selektiivipinnoite

Selektiivipinnoite on läpinäkyvä metalli- tai metallioksidipinnoite, joka läpäisee ja heijastaa säteilyn eri taajuuksia eri tavalla. Selektiivipinnoite vähentää ikkunan lasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa siten ikkunan lämmöneristävyyttä.

Täytekaasut

Lämmöneristävyys paranee, kun eristyslasien välitila täytetään ilmaa hidasliikkeisemmällä kaasulla. Täytekaasuina käytetään jalokaasuja, joita ovat esimerkiksi argon, krypton ja ksenon.