Miksi kerrostalon ilmanvaihto ei toimi

Ikkuna on osa kerrostalon ilmanvaihtoa

Isännöitsijäliiton Kotitalo-lehden viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kärsii asunnon huonosta sisäilmasta. Yleisimpiä haittoja ovat keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus.

Erityisen yleisiä ongelmat ovat kerrostaloissa, joissa peräti kolme viidestä asukkaasta kertoi asunnossaan olevan sisäilman laatuun ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.

Huomattava vanhojen rakennusten sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on liian vähäinen raikkaan korvausilman saanti. Tämä on todettu esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksessä asuntojen ilmanvaihto-ongelmista.

Siitepöly ja katupöly ongelmia keväällä

Kesän lähestyessä kerrostalojen ilmanvaihdon ongelmat alkavat korostua. Etenkin allergiset huomaavat katupölyn ja siitepölyn, joita pääsee sisälle. Tätä ongelmaa esiintyy etenkin monissa painovoimaisella ilmanvaihdolla tai koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa, joissa tuloilman suodatus on puutteellinen.

Hellepäivinä ongelmaksi tulee kuumuus. Ikkunoiden avaaminen ei merkittävästi paranna tilannetta, jos ilma on yhtä kuumaa talon seinustalla kuin sisälläkin. Helteillä myös lämpötilaerot ovat pieniä, joten painovoimaisesti ilmanvaihto ei toimi toivotulla tavalla, vaikka ikkunoita pidettäisiinkin auki.

Yleisen poistoilmanvaihdon ongelmia voidaan vähentää ikkunaremontin yhteydessä

Suuri osa suomalaisista kerrostaloista on varustettu pelkällä koneellisella poistolla, ja ilmanvaihdon ongelmien vuoksi sisäilman laadusta on vaikea saada hyvää. Näiden 1970–1990-luvuilla rakennettujen talojen korvausilman saantia pystytään parantamaan ikkunaremontin yhteydessä. Samalla myös mahdolliset huurtumisongelmat vähenevät.

Koneellinen poistoilmanvaihto yleistyi 1970-luvulta alkaen, kun painovoimiaisen ilmanvaihdon tilalle alettiin asentaa poistoilmalaitteita. Täysin koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon alettiin siirtyä 2000-luvun alkuvuosista alkaen. Tällöin ilma tuodaan sekä sisään että viedään ulos sähköpuhaltimien avulla.

Yleisen koneellisen poistoilmanvaihdon käytössä ongelmiin johtaa kaksi keskeistä teknistä ratkaisua, joita ei voi nykypäivänä pitää riittävinä:

• Korvausilma tuodaan usein hallitsemattomasti ikkunoiden ja seinien raoista. Tällöin ilmaa ei suodateta epäpuhtauksista ja talon rakenteista voi tarttua mukaan hajuja ja epäpuhtauksia.
• Ilmanvaihdon säätö on karkealla tasolla: poistopuhallinta ohjataan kellokytkimellä aina samaan aikaan täydelle teholle tai puoliteholle. Tällöin ilmanvaihto on säädetty toimimaan täysillä useimmiten aamulla ja illansuussa, mutta esimerkiksi yöllä kun kaikki ovat kotona voi ilmanvaihto olla riittämätöntä.

Ratkaisuna portaaton ilmanvaihdon ohjaus ja tuloilmaikkunat

Ikkunaremontin yhteydessä poistoilmanvaihto on helppo päivittää paremmin toimivaksi uusimatta koko ilmanvaihtojärjestelmää. Pihlan ratkaisussa tuloilmaikkunat ja portaaton ilmanvaihdon ohjaus muodostavat saumatta toimivan kokonaisuuden.

Tuloilmaikkunan avulla korvausilma saadaan suoraan asuintiloihin suodatettuna ja hallitusti. Talvella tuloilma esilämpiää ikkunalasien välissä huoneiston hukkalämmön avulla. Suodattimet on vaivatonta puhdistaa ja vaihtaa säännöllisesti.

Portaaton ilmanvaihdon ohjaus puolestaan varmistaa, että ilma vaihtuu riittävästi kaikissa tilanteissa. Lisäksi ohjaus huomioi mukavuuden: esimerkiksi kylmällä ilmalla tehoa vähennetään ja kesähelteillä tehoa lisätään öisin, jolloin koko talon rakenteet jäähtyvät ja asuintilat pysyvät viileämpänä myös seuraavana päivänä.

Pihlan palveluun kuuluu aina ilmanvaihdon tasapainotus. Se tarkoittaa jokaisen huoneiston yksilöllisiä mittauksia, jotka varmistavat että ilmanvaihto on yhtä tehokas kerroksesta ja asunnosta riippumatta. Tasapainotus on tärkeää, koska ilman sitä talon ylimmissä kerroksissa esiintyy tyypillisesti ylipainetta, ikkunat huurtuvat ja ilma on tunkkaista, alimmissa kerroksissa taas ilma vaihtuu liiankin hyvin ja asukkaat kärsivät vedosta.